Oppimistehtävä 4 d. Miten voisin hyödyntää sosiaalista mediaa tulevaisuudessa?

Kurssin aikana kehittämämme sosiaalisen median toimintaympäristö oli KIK- ryhmä yksinäisille opiskelijoille. Markkinoimme ryhmää Facebookin ja Instagramin välityksellä. Jatkossa markkinointiin voisi toki olla vielä muunkinlaisia kanavia, esimerkiksi uusia sosiaalisen median sovelluksia tai vaikkapa kotisivut. Jos omat taidot ja aika ei riitä, niin kotisivujen suhteen voisi tehdä yhteistyötä esim. IT-alan opiskelijoiden kanssa ja he voisivat saada tästä tienattua opintopisteitä.

Opiskelen itse taloushallintoa, joten mietitäänpä hetki sosiaalisen median käyttöä esimerkiksi tilitoimistojen näkökulmasta. Ammattitaidon laajentamisen ja ylläpitämisen lisäksi tilitoimistoissa on mietittävä, kuinka markkinoida osaamistaan. Sosiaalisessa mediassa on mahdollisuus erottua edukseen, sillä tilitoimistoyritykset eivät ole siellä järin aktiivisia – vielä. Tilitoimistolle hyödyllisiä kanavia ovat ainakin Facebook ja LinkedIn. Yritysten viestintä Facebookissa on jatkuvassa määrin kasvanut. LinkedIn puolestaan on lähtökohtaisesti työmaailmaan ajateltu verkostoitumiskanava, jonka käyttö Suomessa kasvaa tasaista vauhtia.

Oman blogin perustamista kannattaa myös harkita, sillä se lisää yrityksen hakukonenäkyvyyttä. Blogissa on mahdollista esitellä omaa asiantuntemusta hieman laajemmin. Blogitekstit ovat myös oivaa materiaalia Facebookissa tai LinkedInissä jaettavaksi. Täytyy muistaa, että blogin ylläpitäminen vaatii kuitenkin aikaa ja pitkäjänteistä tekemistä Somemarkkinoinnin resursointi on otettava huomioon jo aikaisessa vaiheessa. Kuka vastaa somessa tulleisiin kommentteihin? Millä ajalla? Kuka tekee päivityksiä ja kuinka usein? Oman onnensa nojaan kuukausiksi jätetty kanava voi helposti antaa passiivisen kuvan yrityksen toiminnasta.

Someen ei kuitenkaan kannata laittaa ihan mitä tahansa, mitä mieleen juolahtaa. Siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä liiketoiminnan sekä erityisesti yrityskuvan kannalta. Ammattimaisen kuvan luominen kannattaa pitää mielessä myös somessa, vaikka pilkettä saakin olla silmäkulmassa. Taloushallinnon yrityksen tulee antaa itsestään asiantunteva ja vastuullinen mielikuva, etsiihän potentiaalinen asiakas itselleen tilitoimistoa, jonka käsiin pystyy luottamaan koko yritystoimintansa.

Nyt on kuitenkin tullut se aika kun Some- kurssimme on tulossa päätökseen ja sitä myöten myös tämän blogin päivittäminen loppuu.

Kiitos lukijoille ja kaikille muille mukana olleille.

Mukavaa syksyn alkua!

Hanna

Oppimistehtävä 3.c

Hei!

Tämä blogimerkintä käsittelee ryhmätyönä tekemäämme toteutussuunnitelmaa liittyen tehtäväämme, jossa meille oli annettu toimeksi laatia sosiaalisen median ohjausvälineitä, verkkoyhteisöjä ja/tai palveluja hyödyntävä kokonaisuus tai muu käytänne.

Tässä blogikirjoituksessa pohdin aiheen, kohderyhmän ja ympäristöjen valintoja sekä toteutuksen jatkokehittämistä ja ylläpitoa.

Aihe:

Valitsimme toteutukseemme näin korkeakouluopiskelijoina itsellemme ajankotaisen aiheen. Perustimme Yksinäisten korkeakouluopiskelijoiden vertaistukiryhmän.

Pohjana toimii korkeakouluopiskelijoiden käyttöön tarkoitettu KIK -ryhmä, jossa yksinäiset opiskelijat voivat tutustua uusiin ihmisiin, jotka ovat samassa elämäntilanteessa.

Vaihtoehtoisesti anonyymisti esiintyville annetaan mahdollisuus keskustella Slackissa ja Jodelissa.

Kohderyhmän valinta:

Kaikki eivät viihdy (usein alkoholinhuuruisissa) opiskelijatapahtumissa tai muutenkaan koe suuria sosiaalisia tapahtumia omikseen. Joillakin saattaa olla myös elämäntilanne sellainen, että on lähdetty opiskelemaan ehkä jo hieman varttuneemmalla iällä, ja perhettäkin on saattanut siunaantua. Silloin ei välttämättä jaksa enää kiinnostaa ~ 20 vuotiaille suunnatut tapahtumat monipäiväisine bilereissuinen. Nämä ns. massaopiskelijoiden ulkopuolelle jäävät opiskelijatkin, saattavat kuitenkin tarvita sosiaalista kanssakäymistä, kavereita ryhmätöihin ja ihan yleisesti juttuseuraa opiskelun merkeissä ja miksei ulkopuolellakin. Ajattelimme ojentaa heille auttavan kätemme ja tarjota ympäristöä, jossa voi tutustua ja etsiä samanhenkisiä ihmisiä joko omalla nimellään tai anonyymisti.

Toimintaympäristöt:

Sosiaalisen median ympäristöinä käyttöön tulevat KIK, Jodel ja Slack.
Facebook ja Instagram toimivat lähinnä markkinointipaikkoina näille anonyymimmille ja pienemmille kanaville. Tosin, keskusteluja ja tutustumista voi virittää näissäkin ja yksityisviestien mahdollisuus on kaikkien käyttäjien välillä

Jodel etenkin korkeakouluopiskelijoille suunnattu sovellus, jossa voi keskustella anonyymisti, niin voi olla pienempi kynnys liittyä mukaan. Jodelissa on myös helppo mainostaa kyseistä Kik -ryhmää.

Valitut ympäristöt saavuttavat helposti korkeakouluopiskelijat ja ovat helposti löydettävissä.

Toteutuksen jatkokehittäminen ja ylläpito:

Toteutusta ylläpidetään viikoittain vaihtuvilla teemoilla. Kerran viikossa ryhmässä pidetään teemailtaa, jossa osallistujat saavat keskustella vapaasti. Kyseessä on ilmainen toteutus. Kurssin loppumisen jälkeen toteutuksen ylläpitämisessä olisi seuraavan vuoden opiskelijoilla mahdollisuus ottaa ohjat käsiinsä. He voisivat kehittää ideoita eteenpäin ja pitää toiminnon ajan hermolla.

Helteisin blogiterveisin

Hanna  😊

Oppimistehtävä 2 c. Sosiaalisen median käytön pelisäännöt työyhteisössä

Tähän oppimistehtävään löysin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin /Tays:in ohjeistuksen sosiaalisen median käytöstä työyhteisössä. https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(51946)

Sairaanhoitopiirin sosiaalisen median ohjeen tarkoituksena on linjata Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tavoitteet ja toimintaperiaatteet sosiaalisessa mediassa sekä opastaa työntekijöitä toimimaan sosiaalisessa mediassa työ- ja vapaa-aikanaan.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kannustaa työntekijöitään verkostoitumaan ja tuomaan esille asiantuntemustaan eri medioissa. Työntekijöiden tulee erottaa sosiaalisen median eri näkökulmat: toimiiko sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä vai työnantajan, työyhteisön tai ammattikunnan edustajana. Sosiaalisessa mediassa jaettuun sisältöön tulee aina suhtautua siten kuin se olisi täysin julkista. Vaikka julkaisisit sisältöä rajatulle ryhmälle, se voidaan aina tulostaa, kopioida, tallentaa ja jakaa ulkopuolisille. Palveluntarjoaja voi myös muuttaa palveluidensa käyttöehtoja niin halutessaan, jolloin rajatulle yleisölle suunnattu sisältö voikin muuttua julkiseksi. Sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää työtehtäviin liittyvien salassapitovelvollisuuden, asiallisen käyttäytymis- ja vuorovaikutustavan sekä sairaanhoitopiirin eettisten periaatteiden ja ammattialojen eettisten ohjeiden noudattamista. Työntekijän on oltava vapaa-ajallaankin lojaali työnantajaa kohtaan ja työnantajasta ja työyhteisöstä on puhuttava asiallisesti ja noudatettava salassapitovelvollisuutta.

Sosiaalisen median toimintalogiikan ja kaupallisten palveluiden hyödyntämisessä noudatetaan sairaanhoitopiirin viestintäohjelmaa ja graafista ohjeistoa. Verkkoviestinnän ohjausryhmä vastaa sairaanhoitopiirin verkkoviestinnän kokonaisuuden ja julkaisujärjestelmien kehittämisen linjauksista sekä uusien palvelujen käyttöönotosta. Viestintäpäällikkö vastaa sairaanhoitopiirin verkkoviestinnän prosessista. Jokaiselle verkkopalvelulle nimetään päätoimittaja ja päivittäjät.

Mikäli sairaanhoitopiirin yksiköt haluavat viestinnässään hyödyntää sosiaalista mediaa, tulee ottaa yhteyttä viestintäpalveluihin. Ennen palveluiden käyttöönottoa niille pitää asettaa tavoitteet, päättää kohderyhmä ja sisällöt sekä organisoida sisällön tuottaminen ja päivittäminen. Lisäksi on sovittava toiminnan seuraamisesta ja arvioinnista.

Jokainen vastaa omasta toiminnastaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa jaettua sisältöä voidaan käyttää todistusaineistona ristiriitatilanteissa ja poliisitutkinnassa voidaan selvittää yksityisiksi rajattuja tietoja ja nimimerkin käyttöä.

Esimiesten tehtävänä on valvoa sosiaalisen median käyttöä ja perehdyttää myös uudet työntekijät ohjeisiin. Jokainen työntekijä voi puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Sosiaalisen median käyttäminen sairaanhoitopiirin ohjeiden vastaisesti voi johtaa myös vakaviin työnjohdollisiin toimenpiteisiin.

Olen myös itse samoilla linjoilla, että vastuu sosiaalisen median pelisääntöjen laatimisesta on työnjohdolla. Niistä tulisi selkeästi ilmetä mikä on sopivaa somekäyttäytymistä ja mikä ei sekä kuinka paljon ja minkälaista tietoa on sopivaa jakaa työyhteisön ulkopuolelle. Tämä voi olla hyvinkin yrityskohtaista yrityksen toimialasta ja muista seikoista riippuen.

Oppimistehtävä 2 b. Digitaalinen identiteetti

Etsin tehtävänannon mukaisesti hakukoneen avulla tietoja itsestäni.

Googlen avulla itsestäni löytyy ainoastaan LinkedIn- profiilini. Tämä johtuu siitä, että esim. Facebookissa en ole normaaliin tapaan etu- ja sukunimelläni, vaan löydyn sieltä vain etunimilläni. Myös instagramissa ja muissa sovelluksissa olen nimimerkillä, jota ei pysty yhdistämään oikeaan nimeeni.

Ovatko minusta löytyvät tiedot oikeellisia?

On olemassa täysin saman niminen eläkkeellä oleva ruotsin kielen lehtori. Nimelläni löytyneet linkit johtavatkin useimmiten häneen. Monet keskustelupalstojen kirjoitukset hänestä eivät ole kovinkaan imartelevia… Varsinaisesti itseäni koskien en löytänyt mitään vääränlaista tietoa.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                     

Kuinka voin itse vaikuttaa siihen, mitä tietoja minusta on?

No ensinnäkin, miettimällä itse mitä jaan netissä. Eri sovellusten yksityisyysasetukset pystyy laittamaan niin, että ne näkyvät vain valitsemilleni henkilöille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niiden leviäminen olisi mahdollista. Screenshotit tuntuvat olevan nykypäivänä varsinainen muoti-ilmiö. Ihmisten yksityisiltä sivuilta ja yksityisiksi tarkoitetuista keskusteluista on otettu ruudunkaappauksen avulla valokuvia ja niitä levitellään ulkopuolisille.

  

Uuteen tietosuojalakiin liittyen, New Digital Rights MOOC -projektin johtaja Raoul Plommer Open Knowledge Finlandista uskoo, että tarkemmat vaatimukset selkeistä ja yksityiskohtaisista luvista käyttää rekisterejä antavat ihmisille mahdollisuuden säädellä sitä, mitä tietoja hänestä rekistereihin tallennetaan, ja mihin näitä tietoja käytetään.

Voinko poistaa tietojani verkosta?

Uuden tietosuojalain mukaan jokaisella on ”oikeus tulla unohdetuksi somessa”.

Samalla kansalaisille taataan pääsy itseään koskeviin tietoihin. Hän voi myös pyytää virheellisten tietojen korjaamista tai jopa niiden poistoa. Näin ihmisellä on niin sanotusti ”oikeus tulla unohdetuksi” esimerkiksi sosiaalisen median palvelussa. Kuitenkin käytännössä mitä kerran nettiin laittaa, on mahdollista löytää aina netistä. Juuri edellä mainittuja screenshotteja on saatettu ottaa ja jakaa eteenpäin. Silloin tiedot ovat jo levinneet, eikä auta vaikka poistaisi ne itse alkuperäisestä sijainnista.

Digitaalisen identiteetin muodostuminen

Useimmat ihmiset eivät tiedä, että heillä on digitaalinen identiteetti. Se on nykyään hajautunut moneen eri tietokantaan: verottajalle, työnantajille, kansaneläkelaitokselle, luottokorttiyhtiöille, pankeille, bonuskorttien tarjoajille, vakuutus-, sähkö-, puhelinyhtiöille, www-palveluille, ajokortti-, rikos-, luottotieto-, väestö- ja kiinteistörekisteriin. Digitaalinen identiteetti määrittelee tietokantojen kautta meidät ja oikeutemme. Rekisterit yhdistämällä saadaan henkilöstä hyvin yksityiskohtainen kuva. Jos kuva on väärä, sen oikaiseminen on iso työ, jos se yleensä on mahdollista.

Symantecin Norton -kuluttajatuotteiden yksikön teettämän tutkimuksen mukaan eurooppalaiset netinkäyttäjät ovat huolissaan siitä, millaista tietoa heistä on löydettävissä netissä ja millainen kuva heistä muodostuu verkosta löytyvän tiedon avulla.

Monet uskovat, että voivat valvoa omaa digitaalista profiiliaan paremmin kuin mikä oikeasti on mahdollista. Puolet osallistujista kertoi seuraavansa aktiivisesti heistä verkossa saatavilla olevia tietoja, mutta kolmasosalla ei ole aavistustakaan, onko joku ladannut verkkoon tietoa, joka voisi vahingoittaa heidän mainettaan.

Lähes kolmasosa vastaajista kertoi ladanneensa verkkoon itsestään materiaalia, jota he eivät haluaisi nykyisen tai tulevan työnantajan tai opettajan näkevän. Yleensä tällaista materiaalia ovat valokuvat ja henkilökohtaiset tiedot. Internet tarjoaa ihmisille monia keinoja itsensä ilmaisuun, mutta on syytä tiedostaa niiden mukana tulevat sudenkuopat. Poliittiset mielipiteet, uskonto ja hyväntekeväisyys voivat olla hyvin subjektiivisia asioita. Pitäisi harkita, haluaako näiden asioiden olevan julkisia, ja etenkin potentiaalisten työnantajien, liikekumppaneiden tai pääsykoevalintoja tekevien nähtävillä. Tiedot, joita meistä on saatavilla verkossa, ovat kuin "digitaalinen tatuointi", jota on vaikea poistaa. Siksi jokaisen kannattaa huolellisesti harkita, millaisia tietoja päästää itsestään nettiin.

Jotkut meistä haluavat pitää elämänsä julkisena ja saada mahdollisimman paljon seuraajia esim. instagramissa. Toiset taas pitävät kaiken mahdollisimman yksityisenä ja hyväksyvät seuraajikseen vain itse tuntemiaan henkilöitä. Itse kuulun näiden välimaastoon. Mielestäni on jotenkin jopa erikoista, jos ihmisellä ei ole itsestään mitään sosiaalisessa mediassa nykypäivänä. Tosin, vanhemmilla ihmisillä ymmärrän tämän paremmin, koska he eivät ole ”kasvaneet sisään” tähän somen aikakauteen.

Esim. yritysjohtajien tai muiden vaikuttavassa asemassa olevien on mielestäni ”tavallista tallaajaa” tärkeämpää miettiä mitä sosiaalisessa mediassa jakaa. Julkaisut eivät saisi syödä heidän uskottavuuttaan tai muuten näyttää huonoa esimerkkiä. Toisaalta taas mielestäni nykypäivänä se antaa hieman jopa huonolla tavalla salaperäisen kuvan, jos netistä ei ole saatavilla minkäänlaista tietoa ko. henkilöstä.

Oppimistehtävä 2.a Tietosuojakysymykset

Hei!

Tässä seuraavassa hieman pohdintaa erilaisiin tietosuojakysymyksiin liittyen.

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?

 - Sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön tulisi ottaa huomioon, ettei nettiin pääse leviämään sellaista tietoa, joka sinne ei kuulu. Firman luottamukselliset asiat eivät saa päästä leviämään vääriin käsiin. On myös erittäin tärkeää pitää henkilökohtaiset asiat ja omat mielipiteet/kannanotot erossa yrityksen imagosta. Tietoturva- asiat tulee olla ajan tasalla ja työkoneelta tulisi löytyä riittävän kattava tietosuoja- ja virustentorjuntapaketti

 Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

      - Avoimuus ja läpinäkyvyys antaa yrityksestä luotettavan kuvan, sekä tuo kuluttajille tietoa yrityksestä. Avoimuus tekee yrityksestä helpommin lähestyttävän ja luo sellaisen mielikuvan, ettei ole mitään ”luurankoja kaapissa”. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän tietoa olisi hyvä tuoda julkiseksi. Yksityishenkilöllä taas enemmän yksityisyydensuojaa. Avoin tiedonjakaminen katkaisee huhuilta siivet. Avoimuus antaa kuluttajille tietoa esimerkiksi tuotteiden alkuperästä. Jos panttaat tiedon itselläsi, se kuitenkin saattaa tulla jostain julki ja synnyttää keskustelua. Avoimuuden kautta voidaan myös oppia muiden virheistä.

 Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

     - Silloin kun annat positiivista kuvaa itsestäsi ja yrityksestäsi. Myös yhteystietojen jakaminen esimerkiksi yrityksen nettisivuilla saattaa olla yrityksestä riippuen jopa välttämätöntä jotta asiakkaat voivat tavoittaa sinut.

 Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

      -  Joku voi ns. ”varastaa identiteettisi”. Silloin hän pystyy tekemään asioita nimissäsi. Usein varas pyrkii tekemään rahanarvoisia sitoumuksia toisen henkilön identiteetin nimissä.

Aiheesta keskustelua ryhmän Slackissa https://sometool.slack.com/archives/CA5K7J9E2/p1528148407000354

Oppimistehtävä 1c

Sosiaalinen media taloushallinnon alalla

Elämme keskellä sosiaalisen netin ja median vallankumousta. Internetin jatkuva yhteisöllistyminen vain lisääntyy, joten taloushallinnonkin yritykselle on tärkeää ymmärtää toimintatapoja ja kanavia, joiden avulla kuluttajat verkottuvat

toisiinsa suosittelemalla ja jakamalla mielipiteitä. Esimerkiksi tilitoimistojen asiakkaat keskustelevat keskenään. Hyvä ja luotettava kirjanpitäjä on yrittäjälle kultaakin kalliimpi aarre, joten huhut hyvästä tai huonosta talousasioiden hoitajasta leviävät nopeasti.

Sosiaalinen media antaa yritykselle mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin tapoihin hankkia uusia asiakkaita, rekrytoida, huolehtia asiakaspalvelusta ja pitää kiinni nykyisistä asiakkaista. Tämän lisäksi sosiaalisen median väylät ovat esimerkiksi tilitoimistoyrittäjälle kanavia saada näkyvyyttä ja hakea uusia ideoita omaan toimintaan. Sosiaalinen media ja verkostot tulevat vaikuttamaan yritysten markkinointiin, viestintään ja tuotekehitykseen. Taloushallinto digitalisoituu jatkuvasti enemmän ja enemmän. Sosiaalisen median avulla pystyy pysymään ajan hermolla ja tilitoimistopalvelunsa ajan tasalla.

-     - Hanna

Oppimistehtävä 1b.

Iltapäivää!

Tässä seuraavassa pohditaan hieman kolmen eri yrityksen tapoja käyttää sosiaalista mediaa. Nimiä ei mainita, mutta ne lienevät helposti arvattavissa 😉

1. Tämä kauppa on Kolarin Äkäslompolon kylässä sijaitseva K-Market-ketjuun kuuluva kauppa. 2 000 neliömetrin kokoinen K-Market on pinta-alaltaan Suomen suurin ja varmasti kuuluisin.

Kauppa on erittäin tunnettu myös sosiaalisessa mediassa, jossa kauppias on järjestänyt kauppansa nimissä paljon erilaisia kilpailuja. Kyseisen K- Kaupan Facebook-sivuilla on nykyisin lähes 600 000 tykkääjää ja kauppa on näkyvästi esillä myös Instagramissa ja Twitterissä. Sosiaalinen media on ollut erittäin suuressa osassa tämän kaupan tunnetuksi tekemisessä.

  

2. Tämä Kauppakeskus on Porin keskustan tuntumassa sijaitseva Satakunnan suurin kauppakeskus ja koko maassa se sijoittuu kymmenen suurimman joukkoon.

Facebookista ja Instagramista löytyy tilit, joita ahkerasti päivitetään ja niissä informoidaan erilaisista tapahtumista, joita varsin kattavasti järjestetäänkin. Twitterissä myös uutisoidaan ahkerasti kauppakeskuksen uutisista.

3. Viimeiseksi otin tarkastelun alle Suomen suurimman pikaruokaravintolaketjun, jonka päätuote ovat hampurilaiset. Yritys on saanut alkunsa vuonna 1996 Naantaliin perustetusta nakkikioskista ja nykypäivänä se on levinnyt jo Suomen rajojen ulkopuolellekin. Tämä yritys näkyy erittäin aktiivisesti useissa erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Erilaisia kampanjoita ja tarjouksia ei voi olla kuulematta tai näkemättä. Sosiaalinen media kertoo kuukausittain vaihtuvat bonustarjoukset ja kausituotteet ja yritys tekee usein yhteistyötä muiden tahojen kanssa, jotka yhdessä käyttävät sosiaalisen median voimaa tehden yhteisiä mainoksia (esim. Kummelin Jackpot- ateria yms.)

-     - Hanna